Nämä opettajan virittelevät tehtävät on tarkoitettu koko luokan kanssa yhdessä tehtäväksi ennen oppilaiden omien itsenäisten tai pienryhmässä tehtävien lukudiplomitehtävien tekoa. Tehtävien tarkoituksena on innostaa luokka yhdessä suorittamaan lukudiplomia.

Tehtävät on teemoitettu, joten niihin kannattaa tutustua ensiksi. Opettaja voi itse valita, kuinka monta tehtävää luokan kanssa yhdessä suoritetaan, ja opettajan valitsemasta tehtävämäärästä koko luokka saa yhden merkinnän suoritetusta diplomitehtävästä.

Tehtävät on jaoteltu 1.-2. luokan, 3.-4. luokan ja 5.-6. luokan tehtäviin. Opettaja voi kuitenkin aina itse soveltaa tehtäviä omalle luokalleen sopivaksi.

TARUA, TOTTA JA RUNOJA

Tarua vai totta?

Keskustelkaa yhdessä, miten taru ja tosi eroavat toisistaan erilaisissa teksteissä. Mistä tietää, että jokin asia on varmasti tarua ja jokin varmasti totta? Keskustelun pohjana voi käyttää myös tekstipätkiä, joissa taru ja tosi sekoittuvat.

Lukunäytteeksi sopii esimerkiksi Doyle, Catherine: Myrskynvartijan saari, s. 7-10.

Juoru
- Keskustellaan juorusta: Mikä juoru on? Miten ja miksi juoru syntyy? Mitä juoru kertoo kuulijalle?
- Kirjoitetaan juoru:
Luokka jaetaan pareihin. Jokainen valitsee yhden itselleen tutun satu-, supersankari-, sarjakuva-, peli- tai kirjahahmon, jolle keksii peitenimen. Nimi voi viitata hahmoon, mutta hahmoa ei saa paljastaa.

Luokassa voi olla useampia samoja hahmoja.

Jokaiselle jaetaan tyhjä paperi. Teksti kirjoitetaan aina paperin vasemmasta yläreunasta alkaen, yksi asia kerrallaan:

Ensimmäiseksi kirjoitetaan opettajan pyytämä asia (listasta nro 1), jonka jälkeen paperi taitetaan, ettei teksti näy. Parit vaihtavat paperia, jonka jälkeen molemmat kirjoittavat taas ylimmäksi seuraavan asian listasta (nro 2) ja taittavat kirjoituksen piiloon. Paperi palaa takasin aloittajalle. Jatketaan näin kirjoittaen, peittäen ja paperia vaihtaen kunnes opettaja on lukenut listan loppuun. Lopuksi juorut luetaan ääneen. Mietitään, mikä juoruissa on totta ja mikä puolestaan tarua. Paperille kirjoitettavat asiat:

• Millainen hahmo on?
• Mikä on hahmon peitenimi?
• Kenet tai minkä hahmo tapaa?
• Missä he tapaavat?
• Milloin he tapaavat?
• Mitä satu- tai supersankari sanoo hänelle?
• Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Harjoituksen voi tehdä myös niin, että numero 2 jätetään pois listasta, eli ei paljasteta hahmon nimeä. Muihin kohtiin on hyvä miettiä hahmosta mahdollisimman tunnistettavia asioita. Luetaan juorut lopuksi ja yritetään arvata, kenestä juoru kertoo.
Jatkoa harjoitukseen: Kirjoitetaan hahmosta tarina juorun pohjalta. Miksi juoru on lähtenyt liikkeelle? Kuka juorua levittää ja miksi? Miten hahmo suhtautuu juoruun?

Runoselfie
Selfie kirjoittamalla:
Kirjoita ensimmäinen mieleen tuleva asia:

• lempiesine
• lempiväri
• suomen kielen kaunein sana
• suomen kielen ällöttävin sana
• toiveammatti
• mieleen tuleva adjektiivi
• lempipaikka

Kirjoita runoselfie seuraavan kaavan avulla: Olen (2) (1)
(6), (7), (5)
En (4)
vaan (3).
Esimerkiksi: Olen kuin keltainen reppu sumuisella sohvalla kokkaamassa. En limainen vaan rakas.

Runo nimestä keholla
Keskustellaan pareittain omien nimien taustoista: Tiedätkö, kuka on keksinyt nimesi? Onko suvussasi muita saman nimisiä? Millainen tarina / historia nimelläsi on? Esitellään pari luokalle tai pienemmälle ryhmälle. Kerrotaan parista nimeen liittyviä tietoja. Esimerkiksi: Maria on historiallinen ja uskonnollinen nimi, jota on käytetty paljon Suomessa ja muuallakin maailmassa. Nimi on kulkenut Marian suvussa mummolla ja isomummolla.
Tehdään etunimestä keholla runo. Parit keksivät yhdessä jokaiselle kirjaimille oman liikkeen, esim. K-kirjain: vilkutetaan kädellä, A-kirjain: nostetaan polvea, jne. Oman nimen kirjainten liikesarjaa harjoitellaan useaan kertaan, jotta se soljuu vaivatta liikkeestä toiseen. Kehoruno syntyy, kun nimen kirjaimet toistetaan yhtäjaksoisesti peräkkäin vähintään kolme (3) kertaa. Taustamusiikki voi helpottaa rytmin löytämistä. Kehorunot voidaan esittää luokassa joko kaikille tai pienissä ryhmissä.
Jatkoa harjoitukseen: Kehorunoa voi muunnella myös niin, että keksitään “lisäosia” nimen eteen ja taakse.

HAHMOT

Hahmojen alkuverryttely

Jokainen miettii oman satu-, supersankari-, sarjakuva-, peli- tai kirjahahmon. Seisotaan piirissä, jossa jokainen näkee toisensa. Ensimmäisellä kierroksella hahmot esittäytyvät vuorotellen toisilleen ja sanovat:”Hei, minä olen (hahmon nimi).” Samalla tehdään hahmolle sopiva tai tyypillinen liike ja ääni. Muut piirissä olevat tervehtivät hahmoa ja sanovat: ”Hei (hahmon nimi)!” ja toistavat hahmon liikkeen. Näin edetään koko kierros ympäri. Jos piirissä on useampi sama hahmo, voi jokaisella hahmolla omanlaisensa liike ja ääni. Toisella kierroksella hahmon nimi ja liike pysyvät samana, mutta ääni muuttuu jotenkin hassuksi tai hahmolle epätyypilliseksi. Kolmannella kierroksella myös liike muuttuu hassuksi tai hahmolle epätyypilliseksi. Kierrosten välissä annetaan kaikille hahmoille aina aplodit.

Hahmogalleria

Listataan kirjoissa esiintyviä hahmoja, sankareita, olioita jne. Esimerkiksi Ebba, Masi Tulppa ja Ari. Valitaan äänestämällä hahmoista kolme suosikkihahmoa. Jaetaan luokka kolmeen osaan. Nimetään osat valituilla hahmoilla.

Tehdään tuoleista piiri, jossa on yksi tuoli vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi jää keskelle seisomaan ja muut menevät istumaan tuoleille. Erinimiset hahmot menevät istumaan eri puolille piiriä. Keskellä oleva aloittaa leikin huutamalla jonkun hahmon nimen, esimerkiksi "Masi Tulppa". Kaikki ”Masi Tulpat” vaihtavat paikkoja. Viereiseen tuoliin ei saa mennä. Keskellä oleva yrittää myös päästä istumaan. Siitä, joka jää ilman tuolia, tulee seuraavaa huutaja. Huutamalla "Hahmogalleria!", kaikki vaihtavat paikkaa.

TAPAHTUMAPAIKKA

Rakennetaan tila patsailla

Listataan yhdessä luokan kanssa 10 mieleen tulevaa paikkaa, tilaa, ympäristöä ja miljöötä, joita kirjoissa esiintyy, esimerkiksi: ylösalaisin roikkuva kaupunki, uhkaava ja riitainen keskustelu kadulla, syvällä maan uumenissa, jne. Opettaja toimii kirjurina. Seuraavaksi tiivistetään vähitellen listaa pienemmäksi äänestämällä jännittävin, houkuttelevin, hurjin, ihaniin, oudoin, jne. paikka. Kun jäljellä on enää yksi paikka, rakennetaan se patsailla.

Rakentaminen alkaa siitä, että raivataan tyhjä tila, johon mennään yksi kerrallaan. Jokainen asettuu vuorollaan tilassa johonkin asentoon ja sanoo, mikä on. Esimerkiksi ”Minä olen ikkunan reunalla istuvt lapsi, joka heiluttelee jalkoja kohti taivasta. ” Muistetaan, että kaikki rakentavat samaa paikkaa. Kun tila on valmis, opettaja käy koskettamassa vuorollaan jokaista tilassa olevaa, jolloin kosketettava saa kertoa patsaan ajatuksen, tunteen, toiveen tai pelon.

Jos työtapa on tuttu, voidaan jo alussa sopia, että tilassa tulee olla esimerkiksi tietyn verran hahmoja, esineitä, jne. tai tilan tunnelma tulee olla tietynlainen esimerkiksi hilpeä tai piinaava.

Tilan äänimaisema

Listataan seitsemän (7) erilaista kirjoissa esiintyvää paikkaa. Mietitään, millaisia ääniä paikoissa kuuluu. Tiivistetään listaa jättämällä äänimaailmaltaan samantyyppiset paikat pois. Valitaan jäljelle jääneistä paikoista lempein, hurjin, erikoisin, metallisin, jne. paikka.

Istutaan piirissä selät piirin keskustaan päin tai maataan lattialla selällään päät piirin keskustaan päin silmät suljettuina. Opettaja toimii valitun paikan äänimaiseman ohjaajana. Aloitetaan hiljaisuudesta. Koskettamalla oppilasta opettaja antaa oppilaalle vuoron tehdä valitun tilan ääntää tai pyytää äänessä olevaa oppilasta hiljenemään. Opettaja voi toiminnallaan säädellä äänimaisemaa ja tarjota jokaiselle vuorollaan hetken kuuntelulle.

Äänimaiseman tunnelmaa voi myös ohjailla esimerkiksi vuorokauden aikojen mukaan, intensiteettiä ja tunnelmaa vaihtamalla tai liittää äänimaisemaan tarinallisia elementtejä, joihin oppilaiden tulee reagoida.

JUONI

Kolmen esineen tarina

Valitaan luokasta kolme (3) esinettä. Valitaan niistä yksi, joka on päähenkilö, toinen joka on paikka ja kolmas, joka tuo muutoksen, ja luodaan näillä tarina tarinakaavaa apuna käyttäen.

Keksitään tarinan juoni yhdessä ja kirjoitetaan se taululle. Seuraavaksi kirjoitetaan yksin tai parin kanssa ”lihotettu” tarina. Valitaan kolme uutta esinettä, jotka lisätään tarinaan. Lopuksi tarinat luetaan äänen

MIKÄ MINUA KIINNOSTAA?

Minua kiinnostaa…

Jokainen kirjoittaa 3-5 kohdan listan asioista, jotka kiinnostivat häntä pienenä. Listataan mahdollisimman erilaisia asioita. Seuraavaksi kirjoitetaan lista asioista, jotka kiinnostavat nyt.

Keskustellaan listoista ryhmissä ja pareittain:

• Löytyykö pienenä kiinnostavista asioista samoja juttuja kuin nyt kiinnostavista asioista?
• Miten listat eroavat toisistaan?
• Miten listan asiat voisi jaotella? Esimerkiksi: kaverit ja ihmissuhteet, harrastukset, haaveet jne. Pyritään löytämään mahdollisimman erilaisia tapoja listojen jaotteluun. Keskustellaan ratkaisuista.

Tehdään koko luokan yhteinen lista asioista, jotka kiinnostavat juuri nyt!

Lista repusta

Tyhjennetään repun sisältö omalle pulpetille. Valitaan repun tavaroista kolme (3) ja kirjoitetaan niistä lista. Luetaan listat yhdessä ääneen ja mietitään, mitä tavarat kertovat meidän luokastamme.


Kirjakurkkaus

Tehtävän voi tehdä kaksivaiheisena tai valita vain toisen.
Vaihe 1: Kirjavinkki kirjan ulkoasusta


Opettaja valitsee etukäteen luokalleen sopivia kirjoja eri kirjallisuudenlajeista, esimerkiksi lukudiplomikirjoista. Kirjoja on hyvä olla reilusti, jotta harjoitusta voi tehdä useamman kerran. Oppilaat jaetaan ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan tutkittavaksi kirja. Kirjaa saa tutkia vain etu- ja takakannesta. Ryhmä pohtii, millaisen tarinan tai millaista tietoa kirja pitää sisällään. Seuraavaksi ryhmä keksii kirjasta kirjavinkin.

Kerrataan irjavinkkauksen perusjutut:

• Kirjan pääasiat: kirjailija, nimi, päähenkilö, tarinan lähtötilanne
• Miksi kirja kannattaa lukea?
• Loppuratkaisua ei saa paljastaa!

Kun ryhmät ovat vinkanneet kirjat muille, voi kirjat avata ja tutkia. Ryhmät voivat pohtia, millaisesta kirjasta oli kyse.

Seuraavaksi tehdään kahdeksan (8) kirjapinoa:

• naurua ja huumoria
• totta ja tietoa
• pusuja ja ystävyyttä
• jännitystä ja yliluonnollisia juttuja
• vauhtia ja vaarallisia tilanteita
• taikaa ja fantasiaa
• runoja
• sarjakuvia.

Jokainen ryhmä tuo oman kirjansa sopivaan pinoon.

Toistetaan harjoitus uusilla kirjoilla ja kerätään näin kirjavinkkejä, joista jokainen voi etsiä itselleen mieleistä luettavaa.

Vaihe 2: Mielipidejana

Muodostetaan luokkaan oppilaiden mielipidejana. Kuvitellaan, että janan (luokan) toisessa päässä ovat tietokirjat ja toisessa esimerkiksi taikaa ja fantasiaa tai kauhua ja scifiä. Keskustellaan, mitä kaikkea näiden väliin mahtuu. Jokainen oppilas valitsee oman kohtansa janalla mielikirjojensa mukaan ja kertoo, miksi valitsi juuri tämän kohdan.

TTehtävien innoittaja/alkuperä: P. Ilmanen, R. Kotka, E. Pulli & J. Venho: Runomatkaopas, harjoituksia ja työpajoja lapsille, Liljama, Riikka: Lue ja luo, Sanataidetehtäviä kouluun (toim. Pia Krutsin), Puikkonen, Arja ja Emma Puikkonen: Käsikirja mielikuvituksen matkaajille, kirjoittamisen seikkailuopas