E-äänikirjoja ja e-kirjoja tarjoavan Biblion käyttö loppuu 22.3.2024 Kuopion kaupunginkirjastossa. Tilalle tulee valtakunnallinen Kuntien yhteinen e-kirjasto 23.4.2024 alkaen!

Haku

Lukudiplomi 3.-4. luokan tehtävät opettajalle


Nämä opettajan virittelevät tehtävät on tarkoitettu koko luokan kanssa yhdessä tehtäväksi ennen oppilaiden omien itsenäisten tai pienryhmässä tehtävien lukudiplomitehtävien tekoa. Tehtävien tarkoituksena on innostaa luokka yhdessä suorittamaan lukudiplomia.

Tehtävät on teemoitettu, joten niihin kannattaa tutustua ensiksi. Opettaja voi itse valita, kuinka monta tehtävää luokan kanssa yhdessä suoritetaan, ja opettajan valitsemasta tehtävämäärästä koko luokka saa yhden merkinnän suoritetusta diplomitehtävästä.

Tehtävät on jaoteltu 1.-2. luokan, 3.-4. luokan ja 5.-6. luokan tehtäviin. Opettaja voi kuitenkin aina itse soveltaa tehtäviä omalle luokalleen sopivaksi.


TARUA, TOTTA JA RUNOJA

Tarua vai totta?

Keskustelkaa yhdessä, miten taru ja tosi eroavat toisistaan erilaisissa teksteissä. Mistä tietää, että jokin asia on varmasti tarua ja jokin varmasti totta. Keskustelun pohjana voi käyttää myös tekstipätkiä, jossa taru ja tosi sekoittuvat.

Lukunäytteeksi sopii esimerkiksi Koulu, Siri: Villitalo, s. 12-22.

Juoru
- Keskustelu: Mikä juoru on? Miten ja miksi juoru syntyy? Mitä juoru kertoo kuulijalle?
- Kirjoitetaan juoru:
Luokka jaetaan pareihin. Jokainen valitsee yhden itselleen tutun satu-, supersankari-, sarjakuva- tai kirjahahmon, josta kirjoittaa juorun. Luokassa voi olla useampi sama hahmo.

Jokaiselle jaetaan tyhjä paperi. Teksti kirjoitetaan aina paperin vasemmasta yläreunasta alkaen, yksi asia kerrallaan:

Ensimmäiseksi kirjoitetaan opettajan pyytämä asia (listasta nro 1), jonka jälkeen paperi taitetaan, ettei teksti näy. Parit vaihtavat paperia, jonka jälkeen molemmat kirjoittavat taas ylimmäksi seuraavan asian listasta (nro 2) ja taittavat kirjoituksen piiloon. Paperi palaa takasin aloittajalle. Jatketaan näin kirjoittaen, peittäen ja paperia vaihtaen kunnes opettaja on lukenut listan loppuun. Lopuksi juorut luetaan ääneen. Mietitään, mikä juoruissa on totta ja mikä tarua.

Paperille kirjoitettavat asiat:
  • Millainen hahmo on?
  • Mikä on sen nimi?
  • Kenet tai minkä hän tapaa?
  • Missä he tapaavat?
  • Milloin he tapaavat?
  • Mitä satu- tai supersankari sanoo hänelle?
  • Mitä sitten tapahtuu?

Harjoituksen voi tehdä myös muuttaen, liioitellen tai hyödyntäen vastakohtia. Esimerkiksi: Kurainen Batman, Pikku Myy oli niin pieni tai Aku Ankka on todella onnekas ja rikas.
Jatkoa harjoitukseen: piirretään juorutarinoista sarjakuva, jossa on vähintään neljä (4) ruutua.

Runoselfie
Selfie kirjoittamalla:
Kirjoita parhaiten sinua kuvaava asia:

  • esine
  • väri
  • herkku
  • adjektiivi
  • vuodenaika

  • Kirjoita runoselfien seuraavan kaavan avulla: Olen (2) (1), joka nauttii (4) (3) (5). Esimerkiksi: Olen oranssi polkupyörä, joka nauttii iloisesta nuotiomakkarasta talvella.
    Selfien teemaa vaihtamalla esimerkiksi kuvaamaan harrastusta tai lempitekemistä, saa erilaisia runoselfieitä.

Runo nimestä keholla
Keskustellaan nimien taustoista ja poimitaan esimerkkejä luokasta: Tiedätkö, kuka on keksinyt nimesi? Onko suvussasi muita saman nimisiä? Millainen tarina / historia nimelläsi on?
Tehdään etunimestä keholla runo. Jaetaan luokka pienryhmiin. Ryhmät keksivät jokaiselle kirjaimelle liikkeen, esimerkiksi K-kirjain: vilkutetaan kädellä, A-kirjain: nostetaan polvea, jne. Sovitaan jokaiselle kirjaimelle omat liikkeet, joita harjoitellaan ensin yhdessä. Sen jälkeen jokainen voi harjoitella oman nimen kirjaimia yksin tai pareittain. Harjoitellaan liikesarjaa useaan kertaan, jotta se soljuu vaivatta liikkeestä toiseen. Kehoruno syntyy, kun nimen kirjaimet toistetaan yhtäjaksoisesti peräkkäin 2-3 kertaa. Taustamusiikki voi helpottaa rytmin löytämistä. Kehorunot voidaan esittää luokassa joko kaikille tai pienemmissä ryhmissä.

HAHMOT

Hahmojen alkuverryttely

Jokainen miettii oman satu-, supersankari-, sarjankuva- tai kirjahahmon. Seisotaan piirissä, jossa jokainen näkee toisensa. Ensimmäisellä kierroksella hahmot esittäytyvät vuorotellen toisilleen ja sanovat: ”Hei, minä olen (hahmon nimi).” ja tekevät samalla hahmolle sopivan tai tyypillisen liikkeen. Muut piirissä olevat tervehtivät hahmoa sanomalla ”Hei (hahmon nimi)!” ja toistavat hahmon liikkeen. Kaikki piirissä olijat esittäytyvät vuorollaan. Jos piirissä on useampi sama hahmo, voi jokaisella olla omanlaisensa liike. Toisella kierroksella ei enää kerrota hahmon nimeä, vaan lisätään liikkeeseen hahmolle sopiva tai sopimaton ääni. Tekijä saa itse valita. Kierrosten välissä annetaan kaikille hahmoille aina aplodit.


Tehtävän innoittaja/alkuperä: Juulia Soidinaho: Lue ja luo, Sanataidetehtäviä kouluun (toim. Pia Krutsin) Tehdään tuoleista piiri, jossa on yksi tuoli vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi jää keskelle seisomaan ja muut menevät istumaan tuoleille. Eri nimiset hahmot menevät istumaan eri puolille piiriä. Keskellä oleva aloittaa leikin huutamalla jonkun hahmon nimen, esimerkiksi "Neropatti!". Kaikki ”Neropatit” vaihtavat paikkaa. Viereiseen tuoliin ei saa mennä. Samalla keskellä oleva yrittää päästä itsekin istumaan. Siitä, joka jää ilman tuolia, tulee seuraavaa huutaja. Huutamalla "Hahmogalleria!", kaikki vaihtavat paikkaa.

(Tehtävien innoittaja/alkuperä: Juulia Soidinaho: Lue ja luo, Sanataidetehtäviä kouluun toim. Pia Krutsin)

TAPAHTUMAPAIKKA

Rakennetaan tila patsailla

Listataan yhdessä kuusi (6) kirjoissa esiintyvää paikkaa, tilaa, ympäristöä ja miljöötä, esimerkiksi: kummituskoulu, vaarallinen sademetsä, kaukainen planeetta jne. Opettaja toimii kirjurina. Seuraavaksi tiivistetään vähitellen listaa pienemmäksi äänestämällä mielenkiintoisin, hurjin, ihaniin, herkullisin jne. paikka. Kun jäljellä on enää yksi paikka, rakennetaan se patsailla.

Rakentaminen alkaa siitä, että raivataan tyhjä tila, johon mennään yksi kerrallaan. Jokainen asettuu vuorollaan tilassa johonkin asentoon ja sanoo esimerkiksi: ”Minä olen ison lehden alle piiloutunut apina.”. Muistetaan, että kaikki rakentavat samaa paikkaa.
Kun tila on valmis, opettaja käy koskettamassa vuorollaan jokaista paikassa olevaa, jolloin kosketettava saa kertoa patsaan ajatuksen tai tehdä hahmolle sopivan äänen.

Tilan äänimaisema Listataan yhdessä viisi (5) erilaista kirjoissa esiintyvää paikkaa, tilaa, ympäristöä tai miljöötä. Mietitään, millaisia ääniä paikoissa kuuluu. Tiivistetään listaa karsimalla äänimaailmaltaan samantyyppiset paikat pois. Valitaan jäljelle jääneistä paikoista lempein, hurjin, erikoisin, metallisin jne. paikka.

Istutaan piirissä selät piirin keskustaan päin tai maataan lattialla selällään päät piirin keskustaan päin silmät kiinni. Opettaja toimii valitun paikan äänimaiseman ohjaajana. Aloitetaan hiljaisuudesta. Koskettamalla oppilasta opettaja antaa hänelle vuoron tehdä valitun tilan ääntää tai pyytää äänessä olevaa oppilasta hiljenemään. Opettaja säätelee äänimaisemaa.


JUONI

Kolmen esineen tarina

Valitaan luokasta kolme esinettä. Valitaan niistä yksi, joka on päähenkilö, toinen, joka on paikka ja kolmas, joka tuo muutoksen, ja luodaan näillä tarina tarinakaavaa apuna käyttäen.

Keksitään yhdessä tarinan juoni ja kirjoitetaan se taululle. Seuraavaksi kirjoitetaan yksin tai pareittain “lihotettu” tarina. Lopuksi tarinat luetaan pienissä ryhmissä.

Kirjan kuvasta tarina

Valitaan luokasta löytyvistä kirjoista kiinnostava, jännittävä, ihana tai ällöttävä kuva. Keksitään yhdessä tarina kirjan kuvan pohjalta tarinakaavaa apuna käyttäen. Opettaja kirjoittaa tarinan ja lukee sen lopuksi ääneen.
Esitellään tarinat muille sekä kirjat että kuvat, joista tarina kirjoitettiin.
Jokainen valitsee luokasta yhden kirjan ja siitä kiinnostavan, jännittävän, ihanan tai ällöttävän kuvan. Kerrataan tarinan kaava. Kirjoitetaan kuvasta lyhyt tarina erilliselle paperille. Tarinat kerätään, sekoitetaan ja jaetaan sattumanvaraisesti takaisin oppilaille. Oppilas jatkaa toisen aloittamaa tarinaa. Lopuksi opettaja kerää tarinat ja lukee ne oppilaille ääneen. Esitellään kirjat ja kuvat, joista kirjoitettiin.

MIKÄ MINUA KIINNOSTAA?

Minua kiinnostaa…

Jokainen kirjoittaa listan asioista, jotka kiinnostavat häntä juuri nyt. Asiat voivat liittyä mihin tahansa: kavereihin, harrastuksiin, perheeseen, kotona tai koulussa olemiseen jne. Kirjoiteaan listaan kolme (3) asiaa.

Keskustellaan listoista pareittain tai ryhmissä:

  • Mitä samoja asioita listoista löytyy?
  • Miten listat eroavat toisistaan?

Seuraavaksi tutkitaan listoja yhdessä. Millaisia asioita listoista löytyy? Keksitään mahdollisimman monta erilaista tapaa jaotella listoja.
Tehdään koko luokan yhteinen lista asioista, jotka kiinnostavat juuri nyt!

Lista repusta

Tyhjennetään reppujen sisältö omalle pulpetille. Muistetaan tyhjentää myös repun taskut. Valitaan repun tavaroista kolme (3) ja kirjoitetaan niistä lista. Luetaan listat yhdessä ääneen ja mietitään, mitä tavarat kertovat meistä.


Kirjakurkkaus

Tehtävän voi tehdä kaksivaiheisena tai valita vain toisen.
Vaihe 1: Kirjavinkki kirjan ulkoasusta
Opettaja valitsee etukäteen luokalleen sopivia kirjoja eri kirjallisuudenlajeista, esimerkiksi diplomikirjoista. Kirjoja on hyvä olla reilusti, jotta harjoitusta voi tehdä useamman kerran. Oppilaat jaetaan ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan tutkittavaksi kirja. Kirjaa saa tutkia vain etu- ja takakannesta. Ryhmä pohtii, millaisen tarinan tai millaista tietoa kirja pitää sisällään. Seuraavaksi ryhmä keksii kirjasta kirjavinkin.
Kerrataan irjavinkkauksen perusjutut:

  • Kirjan pääasiat: kirjailija, nimi, päähenkilö, tarinan lähtötilanne
  • Miksi kirja kannattaa lukea?
  • Loppuratkaisua ei saa paljastaa!

Kun ryhmät ovat vinkanneet kirjat muille, voi kirjat avata ja tutkia. Ryhmät voivat pohtia, millaisesta kirjasta oli kyse.

Seuraavaksi tehdään 6 kirjapinoa, joihin jokainen ryhmä tuo kirjansa:

  • naurua ja huumoria
  • totta ja tietoa
  • vauhtia ja arvoituksia
  • taikaa ja fantasiaa
  • runoja
  • sarjakuvia

Jokainen ryhmä tuo oman kirjansa sopivaan pinoon.

Toistetaan harjoitus uusilla kirjoilla ja kerätään näin kirjavinkkejä, joista jokainen voi etsiä itselleen mieleistä luettavaa.

Vaihe 2: Mielipidejana

Muodostetaan luokkaan mielipidejana. Kuvitellaan, että janan (luokan) toisessa päässä ovat tietokirjat (totta ja tietoa) ja toisessa esimerkiksi taikaa, fantasiaa tai satuja. Keskustellaan, mitä muita kirjoja näiden väliin mahtuisi. Jokainen oppilas valitsee oman kohtansa janalla mielikirjojensa mukaan ja kertoo, miksi valitsi juuri tämän tietyn kohdan.
Harjoituksen aikana voi kertoa oman kirjavinkkinsä (aiemmin luetun kirjan) tai muodostaa mielipiteen vaiheen 1 kirjapinojen pohjalta.

Tehtävien innoittajia/alkuperä: P. Ilmanen, R. Kotka, E. Pulli & J. Venho: Runomatkaopas, harjoituksia ja työpajoja lapsille, Riikka Liljama: Lue ja luo, Sanataidetehtäviä kouluun. toim. Pia Krutsin, Arja ja Emma Puikkonen: Käsikirja mielikuvituksen matkaajille, kirjoittamisen seikkailuopas