Nämä opettajan virittelevät tehtävät on tarkoitettu koko luokan kanssa yhdessä tehtäväksi ennen oppilaiden omien itsenäisten tai pienryhmässä tehtävien lukudiplomitehtävien tekoa. Tehtävien tarkoituksena on innostaa luokka yhdessä suorittamaan lukudiplomia.
Tehtävät on teemoitettu, joten niihin kannattaa tutustua ensiksi. Opettaja voi itse valita, kuinka monta tehtävää luokan kanssa yhdessä suoritetaan, ja opettajan valitsemasta tehtävämäärästä koko luokka saa yhden merkinnän suoritetusta diplomitehtävästä.
Tehtävät on jaoteltu 1.-2. luokan, 3.-4. luokan ja 5.-6. luokan tehtäviin. Opettaja voi kuitenkin aina itse soveltaa tehtäviä omalle luokalleen sopivaksi.
TARUA, TOTTA JA RUNOJA
Tarua vai totta?
Keskustelkaa yhdessä, miten taru ja tosi eroavat toisistaan erilaisissa teksteissä. Mistä tietää, että jokin asia on varmasti tarua ja jokin varmasti totta. Keskustelun pohjana voi käyttää myös tekstipätkiä, jossa taru ja tosi sekoittuvat.
Lukunäytteeksi sopii esimerkiksi Lampela, Hannele: Prinsessa Pikkiriikin talvi, s. 24-29.
Juoru
- Keskustelu juorusta: mikä juoru on, miten ja miksi juoru syntyy ja mitä juoru kertoo kuulijalle.
- Tehdään juoru:
Luokka jaetaan kahteen osaan. Kumpikin puoli valitsee yhden satu- tai supersankarihahmon, josta juoru kertoo. Varmista, että hahmot eivät ole samoja.
Molemmille ryhmille annetaan tyhjä paperi. Ryhmät kirjoittavat asiat paperin vasemmasta yläreunasta alkaen allekkain, yksi asia kerrallaan seuraavanlaisesti:
Ensimmäiseksi kirjoitetaan opettajan pyytämä asia (listasta nro 1), jonka jälkeen paperi taitetaan, ettei teksti näy. Ryhmät vaihtavat paperia, jonka jälkeen ryhmät kirjoittavat taas ylimmäksi seuraavan asian listasta ja taittavat kirjoituksen piiloon. Paperi palaa takaisin sen aloittavalle ryhmälle. Jatketaan näin kirjoittaen, peittäen ja paperia vaihtaen, kunnes opettaja on lukenu listan loppuun. Lopuksi juorut luetaan ääneen. Samalla mietitään, mitkä asiat sopivat hahmoon (totta) ja mitkä eivät (tarua).
- Millainen satu- tai supersankarihahmo on?
- Mikä on satu- tai supersankarin nimi?
- Kenet tai minkä hän tapaa?
- Missä he tapaavat?
- Milloin he tapaavat?
- Mitä satu- tai supersankari sanoo hänelle?
- Mitä sitten tapahtuu?
Harjoituksen voi tehdä myös pari tai ryhmätyönä, jolloin juorut luetaan lopuksi koko luokalle ääneen.
Jatkoa harjoitukseen: Piirretään juorusta kuva, kun päähenkilö on juuri tapaamassa sitä henkilöä tai hahmoa.
Runoselfie
Jaetaan jokaiselle paperi tai tehdään selfie vihkoon; tehdään selfie kirjoittamalla:
Kirjoita ensimmäinen mieleen tuleva asia:
- lempiesine
- lempiväri
- lempiruoka
- lempipaikka
Kirjoita runoselfie seuraavan kaavan avulla: Olen (2) (1), joka syö (3) (4). Esimerkiksi: Olen turkoosi superpallo, joka syö ruttuisia mansikoita keinussa.
Runo nimestä keholla
Keskustellaan nimien taustoista ja poimitaan esimerkkejä luokasta: Tiedätkö, kuka on antanut nimesi? Onko suvussasi muita samannimisiä, jne.
Tehdään etunimestä keholla runo. Jokaiselle kirjaimelle keksitään keholla tehtävä liike: esimerkiksi K-kirjain: vilkutetaan kädellä, A-kirjain: nostetaan polvea. Sovitaan oppilaiden kanssa liike jokaiselle kirjaimelle, jotka harjoitellaan ensin yhdessä. Sen jälkeen jokainen voi harjoitella oman nimen kirjaimia yksin tai pareittain. Harjoitellaan liikesarjaa useaan kertaan, jotta se soljuu vaivatta liikkeestä toiseen. Taustamusiikki voi helpottaa rytmin löytämistä. Kehorunot voidaan esittää luokassa joko kaikille tai pienemmille ryhmille.
HAHMOT
Hahmojen alkuverryttely 
Jokainen miettii oman satu- tai supersankarihahmon.
Seisotaan piirissä, jossa jokainen näkee toisensa. Ensimmäisellä kierroksella hahmot esittäytyvät vuorotellen sanomalla: ”Hei, minä olen (hahmon nimi)” ja samalla tehdään hahmolle sopiva liike. Muut piirissä olevat tervehtivät hahmoa sanomalla ”Hei (hahmon nimi)!” ja toistavat hahmon liikkeen. Kaikki piirissä olijat esittäytyvät vuorollaan. Jos piirissä on useampi sama hahmo, voi jokaisella olla omanlaisensa liike. Toisella kierroksella ei kerrota hahmon nimeä, vaan tehdään vain hahmon liikkeet. Ennen toisen kierroksen aloittamista jokainen voi hetken palauttaa mieleen, mikä oman hahmon liike oli. Kierrosten välissä annetaan kaikille hahmoille aina aplodit.
Hahmogalleria
Listataan kirjoissa esiintyviä hahmoja, sankareita, olioita jne. (esim. Prinsessa Pikkiriikki, Patu ja Aku Ankka). Valitaan äänestämällä kolme suosikkihahmoa. Jaetaan luokka kolmeen ryhmään. Nimetään ryhmät valituilla hahmoilla.
Tehdään tuoleista piiri, jossa on yksi tuoli vähemmän kuin leikkijöitä. Yksi jää keskelle seisomaan ja muut menevät istumaan tuoleille. Eri nimiset hahmot menevät istumaan eri puolille piiriä. Keskellä oleva aloittaa leikin huutamalla jonkun hahmon nimen, esimerkiksi "Patu!". Kaikki ”Patut” vaihtavat paikkaa. Viereiseen tuoliin ei saa mennä. Samalla keskellä oleva yrittää itsekin päästä istumaan. Oppilas, joka jää ilman tuolia, on seuraava huutaja. Huutamalla "Hahmogalleria!", kaikki joutuvat vaihtamaan paikkaa.
TAPAHTUMAPAIKKA
Rakennetaan tila patsailla
Listataan yhdessä 6 (kuusi) kirjoissa esiintyvää paikkaa, tilaa, ympäristöä ja miljöötä, esimerkiksi: metsä, kummituslinna, kaukainen planeetta, jne. Opettaja toimii kirjurina. Seuraavaksi tiivistetään vähitellen listaa pienemmäksi äänestämällä mielenkiintoisin, hurjin, ihaniin, herkullisin, jne. paikka. Kun jäljellä on enää yksi paikka, rakennetaan se patsailla.
Rakentaminen alkaa siitä, että raivataan tyhjä tila, johon mennään yksi kerrallaan. Jokainen asettuu vuorollaan tilassa asentoon ja sanoo, mikä on, esimerkiksi: ”Minä olen kivi metsässä.
Kun tila on valmis, opettaja käy koskettamassa vuorollaan jokaista tilassa olevaa, jolloin kosketettava saa tehdä siihen liittyvän liikkeen tai äänen.
Tilan äänimaisema
Listataan kolme (3) kirjoissa esiintyvää paikkaa, tilaa, ympäristöä tai miljöötä. Mietitään, millaisia ääniä paikoissa kuuluu. Tiivistetään listaa karsimalla äänimaailmaltaan samanlaiset paikat pois. Valitaan jäljelle jääneistä lempein, hurjin, erikoisin, metallisin, jne. äänisin paikka.
Istutaan piirissä selät piirin keskustaan päin tai maataan lattialla selällään päät piirin keskustaan päin silmät kiinni. Opettaja toimii valitun paikan äänimaiseman ohjaajana. Aloitetaan hiljaisuudesta. Koskettamalla oppilasta opettaja antaa oppilaalle vuoron tehdä valitun tilan ääntä tai pyytää äänessä olevaa oppilasta hiljenemään. Opettaja säätelee äänimaisemaa.
JUONI
Kolmen esineen tarina
Valitaan luokasta kolme esinettä. Valitaan yksi esine, joka on päähenkilö, toinen joka on paikka ja kolmas esine, joka tuo jonkun muutoksen, ja keksitään näiden avulla tarina tarinakaavaa apuna käyttäen.
Opettaja kirjaa tarinan taululle. Luetaan tarina yhdessä.
Kirjan kuvasta tarina
Valitaan luokasta löytyvistä kirjoista kiinnostava, jännittävä, ihana tai ällöttävä kuva. Keksitään yhdessä tarina kirjan kuvan pohjalta tarinakaavaa apuna käyttäen. Opettaja kirjaa tarinan ja lopuksi lukee sen ääneen.
MIKÄ MINUA KIINNOSTAA?
Minua kiinnostaa…
Kirjoitetaan lista asioista, joista oppilaat ovat kiinnostuneita. Pyritään listaamaan mahdollisimman erilaisia asioita.
Keskustellaan listan pohjalta yhdessä:
- löytyykö listalta harvinaisuuksia, joista vain jotkut ovat kiinnostuneet
- mikä on asia, joka kiinnostaa monia
- mietitään mihin asiat liittyvät: perheeseen, harrastuksiin, kooltaan pieniä asioista, tekemiseen, johon ei tarvita mitään välineitä. Keksitään erilaisia tapoja jaotella listaa.
- Keskustellaan pienemmissä ryhmissä kiinnostuksenkohteista tai esitellään omaa kiinnostuksenkohdetta sellaiselle, joka ei tiedä asiasta vielä paljon. Keskustelussa voi miettiä seuraavia asioita: Miksi asia kiinnostaa sinua tai on sinulle tärkeä? Liittyykö siihen muita vai teetkö sitä mieluiten yksin? Kenelle suosittelisit juuri tätä tekemistä?
Lista repusta
- Tutkitaan omaa reppua ja tyhjennetään sen sisältö pulpetille. Valitaan yksi tavaroista. Muodostetaan parit ja annetaan oma tavara parin käteen. Pari saa miettiä, miksi sinulla on tällainen tavara repussa ja mitä se kertoo sinusta.
Kirjakurkkaus
Tehtävän voi tehdä kaksivaiheisena tai valita vain toisen.
Vaihe 1: Kirjavinkki kirjan ulkoasusta
Kerrataan kirjavinkkauksen perusjutut:
- Kerrotaan kirjailija, kirjan nimi, päähenkilö, tarinan lähtötilanne
- Kerrotaan, miksi kirja kannattaa lukea
- loppuratkaisua ei saa paljastaa!
Kun ryhmät ovat vinkanneet kirjat muille, voi kirjat avata ja tutkia. Ryhmät voivat pohtia, millaisesta kirjasta oli kyse.
Tehdään seuraavaksi neljä (4) kirjapinoa:
- naurua ja huumoria
- totta ja tietoa
- vauhtia ja arvoituksia
- runoa
Jokainen ryhmä tuo oman kirjansa sopivaan pinoon
Toistetaan harjoitusta uusilla kirjoilla ja kerätään näin kirjavinkkejä, joista voi etsiä itselleen mieleistä luettavaa.
Vaihe 2: Mielipidejana
Muodostetaan luokkaan oppilaiden mielipidejana. Kuvitellaan, että janan (luokan) toisessa päässä on tietokirjat (totta ja tietoa) ja toisessa esimerkiksi tarinoita, satuja ja kertomuksia. Keskustellaan, mitä muita kirjoja näiden väliin mahtuu. Jokainen oppilas valitsee oman kohtansa janalla mielikirjojensa mukaan ja kertoo, miksi valitsi juuri tämän kohdan.